Miten kaikki alkoi
Oli helmikuinen lauantaiaamu. Lapset olivat levottomia, ja me aikuiset kaipasimme raitista ilmaa. "Lähdetään ulos!" sanoi esikoinen — ja niin me lähdimme.
Mutta tällä kertaa otimme mukaan kaksi jätesäkkiä ja vanhat hanskat. Idea oli yksinkertainen: kävellään lähimetsässä ja poimitaan samalla roskia.
Mitä löysimme
Reitti kulki kotimme lähimetsän halki, noin kahden kilometrin lenkki jota kuljemme usein. Tällä kertaa katsoimme maahan uusin silmin.
Löysimme:
- 23 tupakantumppia (valitettavan yleinen löytö)
- 4 muovipulloa ja pari tölkkiä
- Yhden vanhan kengän (vasen, koko 43)
- Sekalaisia karkkipapereita ja muovipussien palasia
Kaiken kaikkiaan täytimme yhden jätesäkin kokonaan ja toisen puoliksi.
Lasten reaktiot
Parasta retkessä oli lasten innostus. Kuusivuotias otti tehtävän tosissaan ja alkoi lajitella löytöjä omiin pinoihinsa. Nelivuotias kilpaili sisarustensa kanssa — "Minä löysin enemmän!"
"Miksi ihmiset heittää roskia maahan? Eikö niillä oo roskista?" — kuusivuotias, hyvin aiheellisesti
Pienimmäinen keskittyi lähinnä keräämään keppejä, mutta sekin on ihan ok.
Mitä opimme
Ensimmäinen retki opetti meille kolme asiaa:
- Roskia on yllättävän paljon, vaikka metsä näyttää ensi silmäyksellä siistiltä
- Lapset innostuvat helposti, kun tehtävästä tekee seikkailun
- Yhdessä tekeminen tuntuu hyvältä — tämä ei ollut kotityö vaan yhteinen juttu
Seuraavaksi
Päätimme, että tämä ei jää ainoaksi retkeämme. Ensi viikolla suuntaamme rantareitille. Tavoitteena on tehdä roskaretkistä viikoittainen perheen perinne.
Jos sinäkin mietit miten aloittaa — ota jätesäkki mukaan seuraavalle kävelylenkille. Siinä se. Ei tarvita muuta kuin halua tehdä pieni teko ympäristön hyväksi.
Nähdään seuraavassa retkiraportissa!