Kevään ensimmäinen Roskaretki – 7 vinkkiä perheen kanssa aloittamiseen

Lumi sulaa, roskat paljastuvat

Huhtikuun ensimmäisinä päivinä näky on monessa pihassa ja puistonreunassa sama. Talven alta paljastuu tumppeja, tölkkejä, muovinpaloja, karkkipapereita ja kaikkea sitä pientä silppua, jota lumessa ei enää huomannut.

Se tuntuu vähän kurjalta. Mutta myös motivoivalta. Roska on juuri nyt näkyvissä, ja näkyvän roskan voi kerätä pois ennen kuin tuuli, sade tai seuraava kevätpäivä siirtää sen ojaan, rantaan tai pienemmäksi silpuksi.

Meillä kevään ensimmäisestä Roskaretkestä on tullut pieni perinne. Esikoinen muistaa sen edellisiltä vuosilta: "Mennäänkö taas sille retkelle, jossa kerätään roskia ja saadaan pisteitä?" Siinä on aika hyvä määritelmä koko hommalle.

7 vinkkiä ensimmäiselle kevätreissulle

1. Aloita läheltä

Ensimmäisen retken ei tarvitse olla suuri operaatio. Oma piha, lähipuisto, taloyhtiön parkkipaikka tai tuttu koulumatkan pätkä riittää. 15 minuuttia ja yksi pussi on hyvä alku.

Me aloitimme kerran taloyhtiön pihasta. 20 minuuttia, 34 roskaa. Esikoinen ei voinut uskoa, että niin moni roska oli ollut ihan omassa pihapiirissä.

2. Ota oikeat varusteet

Minimipaketti on yksinkertainen:

• tukevat hanskat tai roskapihdit
• pieni jätepussi
• kengät, jotka kestävät märän maan
• käsienpesu tai käsidesi retken jälkeen

Pidä Saaristo Siistinä ry muistuttaa omassa työssään samaa perusasiaa: roskien kerääminen toimii parhaiten, kun se tehdään turvallisesti ja roskille on selvä jatkopaikka.

3. Sopikaa lasten kanssa säännöt ennen lähtöä

Meillä on kolme sääntöä:

1. Roskiin ei kosketa paljain käsin.
2. Neulat, ruiskut, terävä lasi ja epäilyttävät löydöt jätetään aikuiselle.
3. Kädet pestään heti retken jälkeen.

Säännöt eivät tapa innostusta. Päinvastoin. Lapsi uskaltaa osallistua, kun tietää mitä saa tehdä ja mitä ei.

4. Pidä retki lyhyenä

Ensimmäisen retken tavoite on onnistua, ei väsyttää kaikkia. Jos lapset jaksavat 10 minuuttia, hyvä. Jos 20, vielä parempi. Roskaretki saa jäädä vähän kesken, jotta seuraavalle kerralle tekee mieli lähteä.

Helsingin kaupunki kertoo ympäristönsiivoustalkoiden yhteydessä, että talkoot onnistuvat, kun välineet ja poiskuljetus on mietitty. Sama pätee miniversiona perheretkeen.

5. Valitse helppo reitti

Keväällä hyviä paikkoja ovat:

• bussipysäkkien ja penkkien ympäristöt
• puistojen reunat ja pensasaidat
• taloyhtiön pihan kulmat
• rantareitit, jos ne ovat turvallisia
• koulumatkan tuttu pätkä

Vältä ensimmäisellä kerralla vilkkaita tienvarsia ja paikkoja, joissa lapsen huomio menee enemmän liikenteeseen kuin retkeen.

6. Lajittele järkevästi, älä täydellisesti

Retkellä ei tarvitse tehdä laboratoriotason lajittelua. Pantilliset pullot ja tölkit voi erottaa helposti. Muut roskat kannattaa lajitella sen mukaan, mikä on turvallista ja käytännössä mahdollista.

Jos et ole varma, Kierrätys.info auttaa löytämään lähimmät vastaanottopaikat. Kotona voi yhdessä katsoa, minne panttipullo, metalli tai muovipakkaus kuuluu.

7. Huomatkaa tulos

Retken lopuksi kannattaa pysähtyä hetkeksi. Mitä löytyi eniten? Missä kohdassa roskaa oli? Oliko jokin paikka selvästi toistuva?

Tämä tekee retkestä enemmän kuin siivouksen. Siitä tulee pieni havaintoretki omaan lähiympäristöön. Lapsi näkee, että tuttu reitti muuttui konkreettisesti siistimmäksi.

Kevät on hyvä hetki aloittaa

Keväällä Roskaretki on helppo ymmärtää. Lumi on väistynyt, maa on vielä avoin ja talven jäljet näkyvät. Yksi lyhyt retki riittää näyttämään, miten paljon omassa ympäristössä voi tehdä pienellä vaivalla.

Nappaa siis hanskat, pussi ja lapsen kanssa sovitut säännöt. Älä kerää kaikkea. Kerää turvallisesti se, minkä ehdit. Se on jo hyvä alku.

Lue myös: Näin aloitat oman Roskaretken.