Kiertotalous alkaa kotoa – perheen 30 päivän haaste

Miksi 30 päivän haaste?

Kiertotalous kuulostaa helposti isolta sanalta. Ympäristöministeriön mukaan kyse on kuitenkin yksinkertaisesta suunnasta: luonnonvaroja käytetään viisaammin, tuotteet ja materiaalit pysyvät kierrossa pidempään ja jätettä syntyy vähemmän.

Perheen arjessa se tarkoittaa aika tavallisia asioita. Käytetään tavaroita pidempään. Korjataan se, mikä on korjattavissa. Lajitellaan oikein. Ostetaan harkitummin. Ja huomataan, milloin jokin on muuttumassa roskaksi ennen aikojaan.

Me teimme tästä 30 päivän haasteen, koska kuukausi on tarpeeksi pitkä uuden tavan kokeilemiseen mutta tarpeeksi lyhyt, ettei siitä tule elämäntapaprojektia.

Sääntö numero yksi: ei syyllistetä. Jos päivä jää väliin, jatketaan seuraavasta.

Viikko 1: Tarkkaile

Ensimmäinen viikko on katsomista. Mitä kotona oikeasti tapahtuu?

Päivä 1: Kurkkaa roskikseen. Mitä sinne menee eniten?

Päivä 2: Tarkista jääkaappi. Onko jotain menossa vanhaksi? Tee päivän ruoka sen ympärille.

Päivä 3: Etsi viisi tavaraa, joita kukaan ei ole käyttänyt kuukauteen. Laita ne harkintalaatikkoon.

Päivä 4: Katso oman alueen lajitteluohjeet. Kierrätys.info auttaa löytämään keräyspisteitä.

Päivä 5: Laske muovikassit ja kestokassit. Mitä niistä oikeasti käytetään?

Päivä 6: Käy lasten kanssa läpi leluhylly. Mikä on edelleen tärkeä, mikä voisi lähteä eteenpäin?

Päivä 7: Kysykää yhdessä: mikä yllätti?

Viikko 2: Vähennä

Toinen viikko ei ole ostolakko. Se on harkintaviikko.

Päivä 8: Ei uusia tavaroita tänään. Ruoka ja välttämätön arki ovat eri asia.

Päivä 9: Ota juomapullo mukaan kotoa.

Päivä 10: Tee ateria siitä, mitä kotona jo on.

Päivä 11: Vie ehjät pieneksi jääneet vaatteet seuraavalle käyttäjälle.

Päivä 12: Pese vain täysi koneellinen, jos mahdollista.

Päivä 13: Tee iltapala tähteistä. Meillä tämän nimi on jääkaappibingo.

Päivä 14: Jos tarvitsette jotain, tarkista ensin käytetty vaihtoehto.

Viikko 3: Korjaa ja käytä uudelleen

Euroopan parlamentin kiertotalouskuvaus tiivistää hyvin ajatuksen: tuotteen ja materiaalin arvoa pidennetään. Kotona tämä on usein korjaamista.

Päivä 15: Ompele nappi tai paikkaa pieni reikä.

Päivä 16: Tee askartelu vanhoista materiaaleista.

Päivä 17: Järjestä yksi kaappi niin, että käyttökelpoinen tavara löytyy.

Päivä 18: Korjaa jokin rikkinäinen tavara ennen kuin ostat uuden.

Päivä 19: Mieti, mitä voisitte lainata naapureille tai ystäville.

Päivä 20: Käytä jämämateriaalit loppuun: paperit, kartongit, kangaspalat.

Päivä 21: Istuta jotain. Yrttiruukku ikkunalle riittää.

Viikko 4: Jaa ja jatka

Viimeinen viikko etsii tapoja, jotka jäävät elämään.

Päivä 22: Kerro yhdelle kaverille, mikä haasteessa toimi.

Päivä 23: Lähde Roskaretkelle ja katso, mitä roskat kertovat alueen kulutuksesta.

Päivä 24: Tee kiertotalouspizza: jokainen tuo yhden raaka-aineen, joka pitää käyttää pois.

Päivä 25: Tyhjennä harkintalaatikko. Myy, lahjoita, kierrätä tai palauta käyttöön.

Päivä 26: Kokeile yhtä päivää ilman kertakäyttöastioita.

Päivä 27: Opeta lapselle yksi korjaustaito: solmu, nappi, teipattu kirja, pyörän renkaan paikkaus.

Päivä 28: Katso viikon jätemäärää. Onko jokin muuttunut?

Päivä 29: Kirjoittakaa kolme tapaa, jotka haluatte pitää.

Päivä 30: Juhlistakaa. Ei siksi, että maailma olisi valmis, vaan koska kokeilitte.

Mitä tästä voi oppia?

Kiertotalous ei ole itsensä kiusaamista. Se on usein arjen helpottamista: vähemmän turhaa tavaraa, vähemmän hukkaa, vähemmän paniikkiostoksia ja enemmän käyttöä sille, mikä on jo olemassa.

Roskaretken näkökulmasta haasteessa on yksi erityisen hyvä puoli. Kun kotona oppii katsomaan tavaran reittiä ennen roskista, ulkona näkee roskan eri tavalla. Se ei ole vain roska maassa. Se on tarinan viimeinen vaihe.

Lue myös: Kiertotalouslaki 2026 – mitä se tarkoittaa perheille?.