Mitä roskat kertovat ympäristöstämme?

Roskaretki muuttaa kävelyreitin kartaksi.

Ensin näet yksittäisen roskan. Sitten huomaat toisen samassa kohdassa. Pian alat tunnistaa paikkoja: tässä penkin ympärillä on aina tumppeja, tuohon ojan reunaan tuuli kerää muovia, tuolla pysäkillä näkyy usein nikotiinipusseja, rannan mutkaan ajautuu keväisin pakkausroskaa.

Roskien kerääminen on tärkeää jo itsessään. Mutta havainnot tekevät siitä vielä hyödyllisempää. Ne kertovat, miten paikkaa käytetään ja missä pieni muutos voisi auttaa.

Yksi roska on roska. Toistuva roska on vihje.

Kun löydät karkkipaperin keskeltä metsää, se voi olla sattuma. Kun samaan metsän sisääntuloon kertyy joka viikko karkkipapereita, paikka kertoo jotain.

Ehkä siinä pysähdytään koulumatkalla. Ehkä lähin roskakori on liian kaukana. Ehkä tuuli kuljettaa roskat samasta suunnasta. Ehkä alue siivotaan harvoin juuri kevään sulamisvaiheessa.

Roskaretki ei anna yhdellä kierroksella varmaa vastausta. Se antaa kysymyksen, jota voi tarkentaa.

Tämä on havaintojen arvo: ne muuttavat epämääräisen tunteen konkreettiseksi paikaksi.

Mitä kannattaa kirjata?

Ensimmäisillä retkillä ei tarvitse kerätä monimutkaista dataa. Riittää, että huomaat muutaman asian.

Kirjaa esimerkiksi:

• missä roskia oli eniten
• mitä roskatyyppejä toistui
• oliko lähellä penkki, pysäkki, koulu, ranta, tapahtumapaikka tai roskakori
• oliko roskakori täynnä tai puuttuiko se kokonaan
• oliko kyse yksittäisestä roskasta vai kasasta
• muuttuiko tilanne seuraavalla retkellä

Jos käytät Roskaretki-sovellusta, havainnot voi kirjata samalla kun keräät. Jos et käytä, pieni muistiinpano puhelimessa riittää.

Tärkeää on olla reilu havaitsija. Yhden retken perusteella ei kannata syyttää tiettyä ryhmää tai toimijaa. Parempi muoto on: ”Tässä kohdassa toistuu tällainen roska.”

Tupakantumpit näyttävät pysähtymispaikat

Tupakantumpit ovat hyvä esimerkki roskasta, joka kertoo käyttäytymisestä. Niitä kertyy usein paikkoihin, joissa ihmiset odottavat tai pysähtyvät: pysäkeille, penkeille, sisäänkäynneille ja parkkipaikoille.

Helsinki on kertonut omassa viestinnässään, että tupakkatuotteet muodostavat merkittävän osan katujen ja puistojen roskista, kun kaupunki on kehittänyt keinoja roskaantumisen vähentämiseen. Lähde: Helsingin kaupungin uutinen roskattomasta Helsingistä.

Meidän arkistossa 181 roskaa 44 minuutissa kertoo yhden Viikinrannan retken löydöistä. Tumppien ympäristöhaittoja käsitellään tässä varovaisesti riskinä: pieni roska, joka toistuu usein ja kulkeutuu helposti veden mukana.

Yksittäinen tumppi on pieni. Toistuva tumppivyöhyke on jo havainto paikasta.

Rannat ja ojat kertovat liikkeestä

Kaikki roskat eivät synny siinä, mistä ne löytyvät. Tuuli, sadevesi, sulamisvesi ja ihmisten kulkureitit siirtävät niitä.

Rannan reunasta löytyvä pakkaus ei välttämättä ole rantailijan jättämä. Se voi olla kulkeutunut ojan, huleveden tai tuulen mukana. Siksi vesiympäristöjen roskaantumista seuraavat toimijat, kuten Pidä Saaristo Siistinä ry, korostavat roskaantumisen ehkäisyä ja rantojen siisteyttä laajemmin kuin vain yksittäisen siivouksen kautta.

Roskaretkeilijälle tämä tarkoittaa kahta asiaa:

1. Kerää se, minkä voit kerätä turvallisesti.
2. Huomaa myös reitti, jota roska näyttää kulkeneen.

Jos samaan ojaan kertyy jatkuvasti muovia, kyse ei ehkä ole ojan ongelmasta. Se voi olla yläpuolisen alueen ongelma.

Hyvä havainto auttaa puhumaan paremmin

Roskista keskusteleminen menee helposti yleiseksi harmitteluksi. ”Täällä on aina sotkuista” on ymmärrettävä tunne, mutta se ei vielä auta ketään toimimaan.

Parempi havainto on täsmällinen:

• ”Koulun portin viereen kertyy joka viikko karkkipapereita.”
• ”Pysäkin roskakori täyttyy viikonloppuisin yli.”
• ”Rannan mutkaan ajautuu kevään sulamisvesien aikaan muovia.”
• ”Penkin taakse on syntynyt tumppikohta.”

Tällaisen havainnon voi jakaa taloyhtiölle, koululle, kaupungin palautejärjestelmään, tapahtumajärjestäjälle tai omalle yhteisölle. Sävy kannattaa pitää rakentavana: tässä on kohta, tässä on havainto, voisiko tälle tehdä jotain?

Havainnot eivät korvaa vastuuta

On tärkeää sanoa tämä selvästi: Roskaretki ei siirrä vastuuta asukkaille, lapsille tai vapaaehtoisille.

Kunnilla, kiinteistönomistajilla, tapahtumajärjestäjillä, yrityksillä ja meillä kaikilla on omat roolimme. Roskaretki on yksi tapa huomata ja auttaa. Se ei ole peruste sille, että virallinen siivous, jätehuolto tai roskaantumisen ehkäisy jätetään tekemättä.

Parhaimmillaan Roskaretki täydentää muuta työtä. Se tuo paikallista havaintoa: mitä tapahtuu arjessa, kun ihmiset kulkevat, pysähtyvät, syövät, odottavat ja viettävät aikaa ulkona.

Tee oma havaintokierros

Valitse reitti, jonka tunnet. Kävele se kerran vain havainnoiden ja keräten turvalliset roskat pois.

Kysy lopuksi:

• Missä kohtaa pussi täyttyi nopeimmin?
• Mikä roskatyyppi toistui?
• Oliko roskille ilmeinen syy?
• Kenen olisi hyödyllistä tietää tästä?
• Muuttuuko paikka, jos palaat viikon päästä?

Yksi retki ei kerro kaikkea. Mutta se voi antaa ensimmäisen vihjeen.

Kun vihjeitä kertyy, lähialue ei ole enää vain tausta kävelylle. Se on paikka, jota opit lukemaan.

Muuta havainto teoksi: Kirjaa ensimmäinen löytö tai palaa käytännön alkuun: Näin aloitat oman Roskaretken.