Takaisin blogiin

Valmisruoka, muovipakkaus ja mikromuovit – mitä tutkimuksesta kannattaa ymmärtää?

Roskaretki-perhe
mikromuoviruokaturvallisuusvalmisruokaterveysmuovipakkausperhe
Valmisruokapakkaus ja hanskat ovat keittiön pöydällä, vieressä pieni vihreä pussi ulkona kerättäviä roskia varten.

"Isi, miksi tää ruoka maistuu muovilta?"

Kiireinen tiistai-ilta. Lasagne mikrossa, lapset nälkäisinä pöydässä. 4-vuotias maistaa ensimmäisen suupalan ja tekee irvistyksellä tutun kysymyksen: "Isi, miksi tää ruoka maistuu muovilta?"

Ehdin juuri vastata "ei se muovia ole, kulta", mutta kysymys jäi vaivaamaan. Muovipakkauksista, kuumentamisesta ja mikromuoveista puhutaan paljon, eikä kaikki keskustelu ole yhtä tarkkaa. Päätimme selvittää, mitä asiasta kannattaa arjessa ymmärtää.

Tämän jutun tärkein johtopäätös on rauhallinen: valmisruokaa ei tarvitse pelätä, mutta muovipakkausta ei kannata käyttää kuumennusastiana silloin, kun lasi, keramiikka tai lautanen on helposti saatavilla.

Muovipakkauksen tehtävä ei ole olla paras kuumennusastia

Elintarvikepakkausten pitää soveltua kosketuksiin ruoan kanssa. Suomessa ja EU:ssa tätä ohjataan elintarvikekontaktimateriaalien sääntelyllä, josta kertoo esimerkiksi Ruokavirasto.

Silti pakkausmerkintä ei tee muovista automaattisesti parasta astiaa joka tilanteeseen. Kuumuus, rasvainen ruoka, pitkä käyttö, naarmut ja vanheneminen voivat lisätä syitä olla varovainen.

Siksi meidän kotona käyttöön tuli yksinkertainen sääntö: jos valmisruoka lämmitetään mikrossa, se siirretään ensin lautaselle, lasiastiaan tai keramiikkaan. Se vie puoli minuuttia ja poistaa yhden turhan kysymysmerkin arjesta.

Mitä tutkimus sanoo mikromuoveista ruoassa ja kehossa?

Mikromuoveja tutkitaan aktiivisesti, mutta monesta terveysvaikutuksesta ei vielä ole varmaa johtopäätöstä. WHO:n raportti juomaveden mikromuoveista korostaa juuri tätä: havaintoja on, mutta riskinarviointi tarvitsee lisää laadukasta tutkimusta.

Samalla on selvää, että mikromuoveja löytyy ympäristöstä ja myös ihmisestä. Nature Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus liitti kaulavaltimon plakeista löytyneet mikro- ja nanomuovit kohonneeseen sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin tutkimusjoukossa. Se ei tarkoita, että yksi muovirasia aiheuttaisi sairautta, mutta se kertoo, miksi altistusta kannattaa vähentää silloin kun se onnistuu helposti.

Arjen kannalta tämä on hyvä mittakaava: ei paniikkia, ei täydellisyyttä, mutta turhat kuumennukset muovissa pois.

Miksi tämä liittyy roskaretkiin?

Kun keräämme roskaretkeillä muovipakkauksia, styroksipaloja ja muovipusseja, kyse ei ole vain siitä, että polku näyttää siistimmältä. Luontoon jäävä muovi voi ajan, valon, kulutuksen ja sään vaikutuksesta hajota pienemmiksi paloiksi.

Kaikki kerätty muovi ei olisi automaattisesti päätynyt ruokaketjuun. Sellaista ei voi luvata. Mutta roskan poistaminen ajoissa voi vähentää riskiä, että se murenee ympäristöön ja kulkeutuu eteenpäin.

Tässä Roskaretken logiikka on sama kuin keittiössä: tehdään helppo teko ennen kuin ongelma ehtii kasvaa isommaksi.

Mitä perheet voivat tehdä ilman säätöä?

1. Siirrä valmisruoka pois muovipakkauksesta ennen kuumentamista

Tämä on helpoin muutos. Lautanen, lasikulho tai keraaminen astia riittää. Jos kansi tarvitaan, käytä mikroon sopivaa lautasta tai lasikantta.

2. Vaihda kuluneet muovirasiat pois kuumennuskäytöstä

Naarmuinen, samea tai vanha rasia voi jäädä kylmäsäilytykseen tai siirtyä tavaran säilytykseen. Kuumentamiseen kannattaa valita muu materiaali.

3. Älä käytä pakkausta väärään tarkoitukseen

Jogurttipurkki, kertakäyttörasia tai take away -pakkaus ei muutu yleisastiaksi siksi, että se sattuu olemaan käsillä. Jos pakkausta ei ole tarkoitettu kuumentamiseen, älä kuumenna siinä.

4. Suosi vähemmän pakattuja vaihtoehtoja silloin kun se on helppoa

Kaikkea ei tarvitse tehdä alusta asti itse. Mutta jos kahden vaihtoehdon välillä toinen tuottaa vähemmän turhaa muovia ja sopii samaan arkeen, se on usein hyvä valinta.

5. Kerää muoviroska pois omalta reitiltä

Muovipakkaus ojassa tai pensaassa ei kuulu maisemaan. Kun sen poimii turvallisesti pois, oma reitti tuntuu heti paremmalta ja roska poistuu ennen kuin se ehtii hajota pienemmiksi paloiksi.

Lasten kanssa aihe kannattaa pitää arkisena

Mikromuoveista saa helposti liian ison ja pelottavan aiheen. Meillä se toimii paremmin näin:

"Lämmitetään tämä lautasella, koska muovi ei ole paras kuumennusastia."

"Poimitaan tuo muovipussi pois, ettei se jää metsään hajoamaan."

"Kaikkea ei tarvitse osata täydellisesti. Tehdään yksi helppo valinta."

Lapset eivät tarvitse luentoa kemikaaleista. He tarvitsevat aikuisen, joka näyttää rauhallisesti, että arjessa voi tehdä fiksuja pieniä päätöksiä.

Sama ajatus kotona ja ulkona

Kotona vähennämme turhaa muovikuumennusta. Ulkona keräämme muoviroskaa pois tutulta reitiltä. Molemmissa ajatus on sama: vähemmän turhaa muovia paikoissa, joihin se ei kuulu.

Roskaretki-sovelluksella voit seurata, millaisia muoviesineitä olet kerännyt luonnosta. Jokainen turvallisesti kerätty muoviroska on yksi pala vähemmän hajoamassa ympäristöön.

Seuraava tiistai-ilta meni meillä jo eri tavalla. Lasagne lautaselle, mikroon, pöytään. 4-vuotias maistoi ja totesi: "Nyt tää maistuu ruualta."

Se riitti meille.


Lähteet ja lisätietoa

  1. Ruokavirasto: Pakkaukset ja kontaktimateriaalit
  2. WHO: Microplastics in drinking-water
  3. Nature Medicine: Microplastics and nanoplastics in atheromas and cardiovascular events
  4. PubMed: Discovery and quantification of plastic particle pollution in human blood
  5. European Environment Agency: Plastics
  6. Harvard Health: Is plastic a threat to your health?