WWF:n ilmaiset ympäristökasvatusmateriaalit — Näin käytimme niitä kotona
Saimaannorppa herätti jotain
Esikoinen tuli päiväkodista kotiin ja alkoi piirtää. Kymmenen minuutin hiljaisuuden jälkeen hän toi minulle kuvan pyöreäsilmäisestä eläimestä, joka ui jäiden seassa.
"Tää on saimaannorppa. Niitä on enää kolmesataa. Me kuultiin päiväkodissa."
Ilme oli vakava. Kuuden vuoden vakavuudella.
"Mistä te opitte sen?" kysyin.
"WWF:n setä tuli kertomaan. Meillä oli tehtäväpapereita ja kaikkee."
Samana iltana menin katsomaan, mitä nuo tehtäväpaperit oikein olivat. Löysin WWF Suomen oppimateriaalit — ja hämmästyin. Siellä oli aarreaitta, jota olimme käyttäneet kotona vasta murto-osan.
Mitä materiaalipankista löytyy?
WWF Suomen materiaalipankki on laajempi kuin odotin:
- Tehtäväpaketteja eri-ikäisille lapsille (eskarista ylä-asteelle)
- Monialaiset oppimiskokonaisuudet — laajempia projekteja, jotka yhdistävät luonnontieteet, taiteen ja käytännön
- Earth Hour -materiaalit — vuosittain päivitettävät tehtävät ilmastoteemalla
- Luonnon monimuotoisuus -kokonaisuudet (saimaannorppa, metsät, Itämeri)
- Itämeri-materiaalit — roskaaminen, merien suojelu ja vesiekosysteemit
Kaikki ovat ladattavissa PDF-muodossa, ja ne ovat täysin ilmaisia. Kouluille suunniteltuja, mutta toimivat erinomaisesti kotona.
Kolme parasta löytöämme
1. Itämeri ja roskat
Tämä osui suoraan meidän roskaretkiharrastukseemme. Materiaalissa käydään läpi, miten roskat päätyvät mereen, mitä ne tekevät merieläimille ja miten jokainen voi auttaa.
Luimme sen yhdessä esikoisen kanssa ennen seuraavaa retkeämme. Retkellä hän katsoi jokaista roskaa uusin silmin: "Toi ois menny mereen jos me ei oltais poimittu!"
Yhteys syntyi hetkessä. Se on materiaalin voima — se antaa retkeille syvempää merkitystä.
2. Earth Hour -tehtävät
Maaliskuun Earth Hour toi mukanaan tuoreet tehtäväsivut. Me tulostimme ne ja teimme niistä ympäristöillan: kynttilänvalossa, kaakaon kera, tehtäväpaperit pöydällä.
Nuorempi piirsi "maapallon joka hymyilee" ja esikoinen kirjoitti kolme lupausta: "en heitä roskia maahan", "sammutan valot" ja "pelastan norpat". Lupauslappunen on edelleen jääkaapin ovessa.
3. Lajitunnistusmateriaalit
Luontoretkillä käytämme WWF:n lajitunnistuskortteja. Korteissa on kuvia yleisistä suomalaisista lajeista, ja lasten tehtävä on tunnistaa niitä luonnossa.
Esikoinen on kehittynyt tunnistajana — hän erottaa jo talitiaisen ja sinitiaisen. "Se sininen on sinitiainen, isi. Katso, sillä on sininen hattu!"
Ympäristöilta kerran kuussa
Meidän paras löytö oli yksinkertainen idea: ympäristöilta kerran kuussa. Näin se toimii:
- Valitaan teema — esim. Itämeri, metsät, kierrätys
- Tulostetaan WWF:n materiaali aiheesta
- Tehdään tehtävät yhdessä — piirretään, keskustellaan, askarrellaan
- Suunnitellaan toimintaa — seuraavan viikonlopun roskaretki liittyy teemaan
Se ei ole mikään suuri juttu. Tunti pöydän ääressä, muutama tulostettu sivu, värikynät. Mutta se on muuttunut perinteeksi, jota pojat odottavat.
"Onko tänään ympäristöilta?" kysyy nuorempi aina kuun puolivälissä. Kun vastaan kyllä, hän hakee kynät valmiiksi.
Roskaretken jatkoksi
WWF:n materiaalit toimivat erinomaisesti roskaretken täydennyksenä:
- Ennen retkeä: Lukekaa aiheesta — esim. Itämeri-materiaali ennen rantaretkeä
- Retken aikana: Käyttäkää lajitunnistuskortteja tai tehtäviä
- Retken jälkeen: Tehkää yhteenveto ja pohtikaa, mitä opittiin
Näin retki ei ole vain roskien keräämistä, vaan oppimiskokemus. Ja lapset muistavat paremmin, kun tieto yhdistyy tekemiseen.
Ikäryhmittäin parhaat
- 3–6-vuotiaat: Värityssivut, yksinkertaiset lajittelutehtävät, eläinkuvat, piirtäminen
- 7–10-vuotiaat: Tehtäväpaketit, tietovisat, pieniä tutkimusprojekteja, lajitunnistus
- 11–15-vuotiaat: Monialaiset kokonaisuudet, pohdintatehtävät, oma tutkimus
Muita ilmaisia materiaaleja
WWF ei ole ainoa. Jos haluatte lisää, kokeile näitä:
- Luontoliitto — luontokerhomateriaaleja ja leirejä
- Metsähallitus — luontokeskusten materiaalit
- Kierrätys.info — lajitteluohjeet ja oppaat
- Pidä Saaristo Siistinä — vesistömateriaalit
Miksi tämä toimii kotona
Koulussa ympäristöasioita käsitellään opetussuunnitelman mukaisesti. Mutta kotona oppiminen on eri asia — se on henkilökohtaisempaa. Keskustelu syntyy luontevasti, asiat yhdistyvät omaan arkeen ja perhe tekee yhdessä.
Ympäristökasvatus ei ole luennointia. Se on yhdessä tekemistä, ihmettelyä ja oivaltamista. Ja se alkaa usein siitä, että lapsi tulee kotiin päiväkodista saimaannorppa-piirros kädessään.
"Isi, me voitais auttaa niitä norppia." Kyllä voitaisiin. Ja nämä materiaalit auttavat meitä siinä.
Mene tutustumaan: wwf.fi/opettajille — kaikki materiaalit ovat ilmaisia ja ladattavissa heti.
Lähteet: WWF Suomi, Luontoliitto, Metsähallitus.