Helsingin roskaton tulevaisuus — Mitä kaupungin uusi ohjelma tarkoittaa perheille?

"Isi, onko tää puisto meidän vastuulla?"

Kävelimme poikien kanssa Kaivopuistossa vapun jälkeisenä päivänä. Nurmi oli täynnä muovimukeja, serpentiiniä, pahvilautasia. Esikoinen katsoi maisemaa ja kysyi vakavana: "Isi, onko tää puisto meidän vastuulla?"

"Tavallaan on", vastasin. "Mutta nyt kaupunkikin alkaa tehdä enemmän."

Helmikuussa 2026 Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi uuden Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman vuosille 2026–2029. Yhdeksän konkreettista toimenpidettä, joilla kaupunki aikoo puuttua siihen, mitä me näemme joka retkellä.

Kun kuulimme tästä, ensimmäinen reaktio oli: vihdoinkin!

Mikä muuttuu?

Uudella kaudella painopisteet ovat:

1. Tapahtumaroskan vähentäminen — kaupunki pilotoi kertakäyttöastioiden kieltämistä omissa tapahtumissaan. Ajattele vappu Kaivopuistossa ilman tuhansia muovimukeja. Se olisi iso muutos — ja juuri sitä näkymää, joka sai esikoisen kysymään vastuusta.

2. Koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatus — koululaiset haastetaan lajitteluhaasteeseen ja asiantuntijat kiertävät kouluissa puhumassa roskaantumisesta.

Meidän esikoinen tuli eräänä päivänä kotiin ja sanoi: "Isi, tiesitkö että tupakantumppi on muovia?" Hän oli oppinut sen päiväkodissa. Juuri tällaista vaikutusta ympäristökasvatus tekee — ja uusi ohjelma vahvistaa sitä.

3. Roskapisteverkosto paranee — lisää roskiksia ja parempaa huoltoa. Yksi syy roskaantumiseen on yksinkertaisesti se, ettei roskapisteitä ole tarpeeksi.

4. Rakennustyömaiden roskaantumisen hillintä — työmaat eivät saa roskata ympäristöään. Tämä on iso juttu monella asuinalueella.

5. Viestintä ja seuranta — kampanjoita, dataa ja tutkimusta siitä, mitä roskia löytyy ja mistä.

Mitä edellinen kausi opetti?

Ohjelma jatkaa vuosien 2022–2025 työtä. Silloin nähtiin Roskaton Helsinki -kampanja lokkimaskotteineen Tuula ja Börje, jotka kiersivät tapahtumissa.

Erityisen kiinnostavaa on edellisen kauden roskatutkimuksen tulos: kappalemääräisesti eniten roskaantumista aiheuttavat tupakkatuotteet — etenkin tumpit ja annosnuuskat.

Tämä vastaa täysin meidän retkikokemuksia. Maaliskuun retkiraporttimme osoitti: 181 roskasta 67 prosenttia oli tupakka- ja nikotiinituotteita. Kaupungin data ja meidän data kertovat samaa tarinaa.

Miten perheenä voi olla mukana?

Ei tarvitse odottaa kaupungin toimia. Tässä viisi tapaa, joista me olemme innostuneet eniten:

1. Lähde roskaretkelle. Meidän kokemuksella tunnin retkellä löytää aina täyden pussin verran roskaa. Lataa Roskaretki-sovellus ja kirjaa löydöt — datasta on hyötyä myös kaupungille.

2. Osallistu koulujen ja päiväkotien ympäristöpäiviin. Kysy lastesi opettajalta, järjestetäänkö roskaantumiseen liittyvää ohjelmaa — ja tarjoudu mukaan. Me olemme käyneet esikoisen päiväkodissa kertomassa roskaretkistä.

3. Anna palautetta kaupungille. Helsingin palautejärjestelmässä voi ilmoittaa roskaantuneista alueista. Kun tarpeeksi monta ihmistä ilmoittaa samasta paikasta, kaupunki reagoi.

4. Osallistu siivoustalkoisiin. Keväällä ja syksyllä järjestetään talkootapahtumia ympäri Helsinkiä. Ne ovat loistava tapa tutustua naapureihin ja tehdä hyvää yhdessä.

5. Puhu lapsille roskaamisesta. Ei tarvitse luennoida — riittää, että näyttää esimerkkiä. Kun viet oman roskan roskikseen ja poimit maasta yhden roskan, lapset oppivat tekemällä.

Roskattomuus on matka

Realistisesti Helsinki ei tule olemaan täysin roskaton vuonna 2029. Mutta jokainen askel oikeaan suuntaan on tärkeä.

Esikoinen seuraa tätä matkaa omalla tavallaan. Hän tarkistaa suosikkipuistomme kunnon joka kerta kun käymme siellä. "Onko täällä enemmän vai vähemmän roskia kuin viimeks?" Hän on oma pieni tarkastajansa.

Me jatkamme roskaretkiämme riippumatta siitä, mitä kaupunki tekee. Mutta on hienoa tietää, ettei olla yksin. Helsinki ottaa roskaantumisen tosissaan — ja me voimme olla osa ratkaisua.

Ensi kerralla kun lähdet perheen kanssa ulos, nappaa mukaan yksi pussi. Se on pieni teko, joka sopii täydellisesti Helsingin suureen suunnitelmaan.

Lue myös: Helsingin roskaantuminen lukuina — mitä data kertoo roskaongelmasta.

Lähde: Helsingin kaupunki — Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelma 2026–2029