Takaisin blogiin

Mikromuovikapina: Netflix-dokkari herättää — mitä sinä voit tehdä?

Roskaretki-perhe
mikromuovitdokumenttinetflixterveysperhetoiminta

Dokumentti joka muutti iltarutiinimme

Katsoimme "Microplastics: The Hidden Threat" -dokumentin lasten nukkumaanmenon jälkeen. Tunnin kuluttua istuimme hiljaa sohvalla. Vaimo katsoi minua: "Me vaihdetaan ne muovirasiat."

Seuraavana aamuna kävimme läpi keittiön kaapit.

Dokumentti ei kerro mitään täysin uutta — tiedämme, että mikromuoveja on kaikkialla. Se tekee asian näkyväksi. Kuvat tutkijoista jotka löytävät muovihiukkasia äidinmaidosta, vauvaverestä ja aivoista. Ne jäävät mieleen toisella tavalla kuin tilastot.

Kolme asiaa jotka järkyttivät eniten

1. Määrä on käsittämätön

Jokainen ihminen syö arvion mukaan luottokortin verran muovia viikossa — noin 5 grammaa. Vuodessa se on yli neljänneskilo. Ja tämä on vain se mitä tiedämme.

Lähde ei ole luonto. Suurin osa tulee ruoan ja juoman pakkauksista, erityisesti kun muovia kuumennetaan. Mikroaaltouuni + muovirasia = mikromuovien suihkulähde.

2. Lapset altistuvat eniten

Lasten keho käsittelee muovihiukkasia eri tavalla kuin aikuisen. Pienempi paino, nopeampi aineenvaihdunta, enemmän suuhun laitettavia esineitä. Dokumentin mukaan lasten verestä löytyy jopa kolminkertainen määrä mikromuoveja aikuisiin verrattuna.

Se luku pysäytti meidät.

3. Vaatteiden pesu on yllättävä lähde

Synteettisten vaatteiden pesu vapauttaa jokaisella pesukerralla satoja tuhansia kuituja, jotka päätyvät vesistöihin. Yksittäinen pesu voi vapauttaa jopa 700 000 mikromuovikuitua.

Polyesteri, nylon, akryyli — suurin osa arkivaatteistamme on muovia. Emme olleet ajatelleet tätä koskaan.

Mitä me teimme heti seuraavalla viikolla

Keittiö (suurin vaikutus)

  • Muovirasiat pois. Korvasimme säilytysrasiat lasilla ja teräksellä. Ei välttämättä kaikkia kerralla — aloitimme niistä joissa säilytämme kuumaa ruokaa.
  • Ei muovia mikroaaltouuniin. Koskaan. Tämä on yksinkertaisin ja vaikuttavin muutos.
  • Vesipullot vaihdettiin. Teräspullot koko perheelle. Esikoinen valitsi vihreän.

Vaatehuolto

  • Pesupussi synteettisille. Guppyfriend-pesupussi maksaa ~30 € ja nappaa ison osan kuiduista. Pieni investointi.
  • Pesulämpötila alas. 30 °C vapauttaa vähemmän kuituja kuin 60 °C.
  • Vähemmän pesuja. Farkut ja fleecet eivät tarvitse pesua jokaisen käytön jälkeen.

Arki

  • Mehupurkit → kotimehu. Mehukonsentraattien pahvipurkkien sisäpinnoissa on muovikalvo. Puristimme omat mehut tuoreista hedelmistä — pojat rakastivat sitä.
  • Lelujen materiaali. Uudet lelut mieluummin puuta tai metallia. Kirpputorilta löytyy aarteita.

Pitääkö olla täydellinen?

Ei. Eikä meistäkään tullut muovittomia viikossa. Välillä tulee ostettua tuotteita muovipakkauksessa. Välillä unohdetaan pesupussi.

Pointti ei ole täydellisyys. Pointti on tietoisuus. Kun tiedät, et voi olla tietämättä. Ja joka kerta kun valitset lasin muovin sijaan, se on yksi valinta oikeaan suuntaan.

Esikoinen tiivisti sen parhaiten: "Ei käytetä muovia koska se menee pieniksi palasiksi ja sit ne menee kaloihin." Kuusivuotiaan logiikka on usein parasta logiikkaa.

Katso — mutta älä jää sohvalle

Dokumentti on katsomisen arvoinen. Se herättää, järkyttää ja motivoi. Mutta sen suurin arvo on se, mitä teet katsomisen jälkeen.

Aloita yhdestä muutoksesta. Yksi muovirasia vaihtoon. Yksi pesu vähemmän. Yksi roskaretki jossa näkee konkreettisesti, mihin se muovi päätyy kun se jätetään luontoon.

Me keräämme roskia pihalta, jotta ne eivät päädy maaperään ja veteen. Netflix-dokumentti muistutti miksi: jokainen kerätty muovinpala on vähemmän mikromuoveja ruokaketjussa. 🎬