Takaisin blogiin

Mikromuovit kotona — löysimme 7 yllätyslähdettä ja vähensimme altistumista

Roskaretki-perhe
mikromuovitarkiterveysvinkitperhe

Kodin mikromuovi-inventaario

Yhdessä illassa kotimme muuttui tutkimuslaboratorioksi. Esikoinen kulki huoneesta toiseen suurennuslasi kädessä (ok, se oli leikkisuurennuslasi, mutta hengessä oltiin) ja huusi löydöksiään: "Tässäkin on muovia! Ja tässä! Ja TÄSSÄKIN!"

Hän oli oikeassa. Muovia oli kaikkialla. Mutta ongelma ei ole muovi sinänsä — vaan se, kun muovista irtoaa mikromuoveja: alle 5 millimetrin kokoisia hiukkasia, jotka päätyvät elimistöömme.

THL:n mukaan suomalaisten altistuminen mikromuoveille on todennäköisesti suhteellisen vähäistä nykyisillä tasoilla. Mutta jos mikromuovien määrä ympäristössä jatkaa kasvuaan, tilanne voi muuttua. Emme halua pelotella — mutta haluamme kertoa, mitä me teimme.

1. Muovirasiat ja lämmitys (keittiö)

Ensimmäinen löytö oli tuttu: muovirasiat mikrossa. Etenkin ruoan lämmittäminen muoviastiassa vapauttaa mikromuoveja — lämpö kiihdyttää prosessia merkittävästi.

Me vaihdoimme lasten eväsrasiat teräksisiin. Se oli ensimmäinen muutos ja helpoin. Aikuisten ruokarasiat ovat nyt lasia (Pyrex). Vanhoja muovibokseja ei heitetty pois kerralla — ne siirtyivät lelujen säilytykseen.

Nuorempi poika sanoi uudesta rasiastaan: "Tää kilisee!" Kyllä, ja se on hyvä merkki.

2. Muovipullot (juomat)

Suomessa hanavesi on maailman parasta — tätä ei tarvitse erikseen todistella. Silti moni juo muovipulloista, joista irtoaa tutkimusten mukaan moninkertaisesti enemmän mikromuovihiukkasia kuin hanavedestä.

Jokainen perheenjäsen sai valita oman teräksisen juomapullon. Esikoinen valitsi sinisen, nuorempi punaisen. "Se on MUN pullo!" Omistajuus motivoi käyttöön paremmin kuin mikään luento.

3. Synteettisten vaatteiden pesu (kylpyhuone)

Tämä yllätys oli iso. Polyesteri-, akryyli- ja nylonvaatteet irrottavat jokaisessa pesussa tuhansia mikromuovikuituja. SYKE:n Mikrokeinot-hankkeen mukaan tekstiilipesu on yksi merkittävimmistä kotitalouksien mikromuovipäästöjen lähteistä.

Hankimme Guppyfriend-pesupussin. Synteettiset vaatteet menevät siihen ennen konetta. Samalla aloimme pestä viileämmällä ja täysinä koneellisina.

Esikoinen tutkii pesupussia joskus pesun jälkeen ja osoittaa kertyneitä kuituja: "Noi ois menny viemäriin!" Juuri niin.

4. Kosmetiikka (kylpyhuone)

Monet kuorintavoiteet, hammastahnat ja meikkituotteet sisältävät tarkoituksella lisättyjä mikromuovihiukkasia. EU on rajoittanut käyttöä, mutta kaikkia tuotteita rajoitus ei vielä kata.

Yksinkertainen sääntö: Joutsenmerkityt tuotteet eivät saa sisältää mikromuovia. Se on helpoin valintaperuste. Tuotteiden INCI-listalta voi myös etsiä sanoja "polyethylene", "polypropylene" tai "nylon".

Vaihdoimme samalla nestemäisen käsisaippuan palasaippuaan. Yksi muovipullo vähemmän kylpyhuoneessa joka kuukausi.

5. Muoviset lelut (lasten huone)

Pienet lapset laittavat kaikkea suuhunsa. Emme ole luopuneet kaikista muovileluista — sehän olisi mahdotonta — mutta suosimme nykyään puisia ja kangasleluja etenkin nuoremman kohdalla.

Kirpputorit ovat tässä kultakaivoksia. Vanhoissa leluissa mahdolliset haihtuvat yhdisteet ovat jo suurelta osin haihtuneet, ja hinta on murto-osa uudesta.

4-vuotias sai kirpputorilta puisen junaradaston. "Tää on paljon parempi!" hän julisti — lähinnä siksi, että rata oli valtava. Mutta me otamme voiton.

6. Kotipöly (koko asunto)

Tämä yllättää monen: kotipöly sisältää mikromuovikuituja, jotka ovat irronneet tekstiileistä, matoista ja huonekaluista. Kun lapset leikkivät lattialla, he altistuvat pölyn kautta.

HEPA-suodattimella varustettu imuri auttaa. Tuuletamme päivittäin vähintään viisi minuuttia, ja lasten huone pidetään erityisen siistinä.

Esikoinen otti tästä oman tehtävänsä: "Mä tuuletan!" hän huutaa ja avaa ikkunan dramaattisella eleellä. Viiden minuutin tuuletus on nyt hänen aamurutiininsa.

7. Leikkuulaudat ja keittiövälineet (keittiö)

Muoviset leikkuulaudat kuluvat käytössä ja irrottavat mikroskooppisia muovihiukkasia suoraan ruokaan. Kuluttajaliitto muistuttaa, että puinen leikkuulauta on hygienialtaan vähintään yhtä hyvä.

Vaihdoimme puiseen. Hinta: 15 euroa. Kesto: vuosia. Ja se tuntuu paremmalta käyttää.

Puulusikka korvasi muovisen kauhan. 4-vuotias kommentoi: "Tää tuoksuu puulta!" Kyllä. Ja se on hyvä juttu.

Ei tarvitse olla täydellinen

Haluamme sanoa tämän selvästi: emme ole täydellisiä. Meidänkin kodissamme on muovia, ja pojat leikkivät edelleen muovisilla dinosauruksilla. Mutta jokainen pieni muutos auttaa.

Kuluttajaliitto muistuttaa, että jokainen voi vähentää mikromuovien syntymistä omassa kodissaan muokkaamalla arjen toimintatapoja. Kyse ei ole kaikesta kerralla luopumisesta vaan tietoisista valinnoista.

Ja tiedätkö mikä on parasta? Kun esikoinen tarkistaa nykyään kaupassa, onko tuotteessa muovipakkausta, ja sanoo: "Voitaisko ottaa toi toinen, missä on pahvipakkaus?" — se kertoo, että muutos siirtyy sukupolvelta toiselle.

Aloita yhdestä. Me aloitimme eväsrasioista. Se riitti alkuun. Ja kun se tuntuu normaalilta, kokeile seuraavaa. Näin me olemme tehneet — ja se toimii.

Lue myös: Perheen mikromuovijälki — näin me pienensimme omaansa ja Valmisruoan muovipakkaus ja mikromuovit.


Lähteet: THL — Ympäristön mikromuovit, Kuluttajaliitto — Mikromuovin vähentäminen, SYKE — Mikrokeinot-hanke.